Eräitä huomioita

Voisiko Wikipedian kirjoittamiseen saada jotenkin rahoitusta? Ilmaista rahaa Suomessa antavat lähinnä erilaiset säätiöt. Esimerkiksi Koneen säätiö jakoi vuonna 2007 apurahoja yhteensä noin 5 miljoonaa euroa. Rahaa saivat lähinnä erilaiset humanistiset ja yhteiskunnalliset projektit, suurin osa väitöskirjoja. Apurahoja annettiin kuiten myös oppi- ja tietokirjaprojekteihin, muun muassa seuraavista aiheista:

• suomennetun tietokirjallisuuden historia 1800-luvulta nykypäivään
• muinaisen Anatolian kansoja käsittelevä suomalainen tietokirja
• Suomen historian sanakirja
• uskonnot antiikin Roomassa
• suomalainen teatteri ja tanssi
• Suomen esi- ja varhaishistoria
• Japanilainen noo-teatteri
• Pohjois-Afrikan kulttuurihistoria.

Rahaa annettiin myös muun muassa tällaisiin hankkeisiin:

• Virtuaalinen vanha kirjasuomi eli digitaalinen ja selityksin varustettu Vvks-aineisto koulujen, yliopistojen ja muidenopinahjojen sekä harrastajien käyttöön Suomessa ja ulkomailla.
• Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen 1/2008 toimittamiseen ja painatukseen.

Kaikki yllämainitut teemat ovat sellaisia, että ne sopisivat myös Wikipediaan. Joku rohkea tieteentekijä voisikin ensi vuonna koittaa onneaan hakemalla rahaa Wikipediassa julkaistavan artikkelisarjan kirjoittamiseen. Muutenkin julkisella rahoituksella tuotettuja tutkimustuloksia ja oppikirjoja pitäisi muokata Wikipediassa julkaistavaksi. Se on paras tapa levittää tulokset pienen tiedeyhteisön ulkopuolelle.

Juha “jonkin sortin taiteilija” Suoranta pohtii Wikipedian poistokäytäntöä:

Myös niin kutsutun vapaan sanakirjan suomalaisversiossa on olemassa yleistä angloamerikkalaista linjaa noudattavat poistokäytännöt, joista kerrotaan ko. sivuilla. Niistä käytävä keskustelu kannattaa lukea. Ja pohtia, mihin kaikkeen ajatus poistosta voi johtaa… Tätä peruskysymystä keskustelusivulla ei tarkastella, mutta käydään sitäkin enemmän ylimalkaista keskustelua yksittäisistä poistoista, asioiden ja ihmisten merkittävyydestä, merkille pantavuudesta tai mainittavuudesta (notable).Ehkä kuitenkin olisi syytä virittää perusteellinen keskustelu siitä, mitä Wikipediaa luonnehtivalla määreellä “vapaa” oikeastaan tarkoitetaan. Nykymenolla, jossa muun muassa suositaan artikkelien tarkkaa viitteistämistä vapaus voi kaventuu tietyn (ehkä hyvinkin ambivalentin ja vaikeasti rajattavan) aktiivikäyttäjä- ja intressiryhmän vapaudeksi määritellä, mikä on maininnan arvoista ja mikä ei.

Wikipedian idean voisi väittää olevan (varsin puhdasoppinen!) kantilais-habermaslainen ajatus julkisesta järjenkäytöstä, jonka tuloksena syntyy tasapuolisia tietosanakirja-artikkeleista kaikista olennaisista aiheista. Tai oikeastihan se idea on Jimbon “We make the Internet not suck”, mutta ehkä pieni abstraktiotason korotus sallitaan – ja eikös tuo ole melkein sama asia?

Oikein hieno idea, mutta ei kuitenkaan tapahdu käytännössä. Poistoäänestyksien seuraaminen on varsin hyvä tapa havainnoida tätä järjenkäyttöä: jotkut ottavat vakavasti omien äänestyspäätöksiensä perustelemisen, toisille argumentaatiolla ei ole niinkään väliä. Äänestyksissä näkee perusteluina esimerkiksi “äänestän näin, koska X:kin äänesti” ja “pidän asian Y kannattajia tyhminä”. Vaikka äänestyksistä kertyy rajoja vetävää “oikeuskäytäntöä”, ei kaikilla ole mitään kiinnostusta seurata sitä. Jokin rationaalisuus säilyy niin kauan kuin rationalistit jaksavat pysytellä hereillä, mutta muita takeita sille ei ole.

WP toimii siis sikäli samoin kuin yhteiskunta tuolla ulkona eli rationaalinen, deliberatiivinen demokratia tapahtuu vain paloina silloin tällöin mutta muuten se kulkee omaa latuaan. Liberalismin mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun saa osallistua, vaikka ei noudattaisi edes rationaalisen debatin sääntöjä. Riippuu kuulijoista, mikä painoarvo sanoille silloin annetaan, mutta eivät kaikki kuulijatkaan noudata niitä sääntöjä. Yhteiskunnallinen vapaus on siis sikäli radikaalia, että se ei edellytä edes rationaalisuuden perussääntöjen seuraamista. Että WP voisi kunnolla toteutua, pitäisikö sen käyttäjiltä vaatia tätä?

Ehkä Juha hakee jotain positiivisluontoisempaa vapauskäsitystä. Nythän WP:ssä vaatimus tietojen tarkistettavuudesta on muuntunut vaatimukseksi (luonnon)tieteellisestä viittauskäytännöstä. Luonnontieteen tietomalli tuntuu olevan vahvoilla ainakin suomenkielisessä Wikipediassa. Vaihtoehtolääkintä vs. uskomuslääkintä -keskustelusta löytää aika jyrkkiä luonnontiedehenkisiä kannanottoja. Vastapuolellakin on aika monta äänestäjää, mutta ongelmat liittynevät rakenteisiin eli luonnontiedehenkiseen tietomalliin.

“Vapaampi” Wikipedia antaisi kai enemmän tilaa jonkinlaiselle tiedolliselle pluralismille – mutta taipuuko se siihen hajoamatta?

Olen vieraana Tuomas Enbusken radio-ohjelmassa huomenna perjantaina. Puhumme tiedon muutoksesta ja Wikipediasta.

 

Wikipedia ja tiedon demokratisoituminen

perjantaina 18.5. kello 9.06 - 9.54

Miten Wikipedia muuttaa käsitystämme tiedosta? Onko tieto nyt demokratisoitunut?

Wikipediasta on tullut maailman käytetyin tietosanakirja, mutta myös maailman nopeimpia uutisvälineitä.

Yhdysvalloissa jonkin aikaa sitten sattuneen ikävän ampumistragedian jälkeen Wikipedia päivittyi uutisista todella nopeasti. Ihmiset seurasivat eri medioita ympäri maailmaa ja päivittivät sitä reaaliaikaisesti. Ilmaiseksi!

Wikipediaa tekemään pääsee kuka tahansa, softa on yhteistä ja vapaasti siirrettävissä muihin Wiki-ympäristöihin.

Hetkinen, tämähän kuulostaa Marxilta! Vai onko tämä sittenkin liberalismia vai 1700-luvun valistusfilosofien ensyklopedismia?

Tuomas Enbusken vieraina keskustelemassa ovat tutkimusryhmän johtaja TaiK:in Medialaboratoriossa, Wikimedia-säätiön hallituksen neuvonantaja Teemu Leinonen ja tutkija Niklas Vainio.

Mukana myös Wikipediaa aktiivisesti muokkaava opiskelija Teemu Rajala.

Lähetyksen voi myös kuunnella podcastina. Kirjoitin aiheesta kolumnin viime kesänä.