Eräitä huomioita

Sain viime kesänä valmiiksi filosofian graduni Richard Stallmanin kritiikin yhteiskuntafilosofisesta taustasta.

Stallmanhan ei ole filosofi sanan akateemisessa merkityksessä, enkä nimittäisi häntä muutenkaan sillä nimikkeellä. Stallman tuo teksteissään esiin filosofisia teemoja ja moraalikysymyksiä. Ne ovat kuitenkin pikemminkin poliittisia esseitä kuin huolellisesti pohtivia filosofisia tutkielmia. Stallmanin ajatusten taustalla on kuitenkin filosofisia sitoumuksia, jotka kiinnittävät hänet muun muassa liberalismin traditioon. Näitä kytköksiä olen työssäni tutkinut. Vaikka jotkut pitävät Stallmania kommunitaristina, en liittäisi häntä tähän traditioon hänen vahvan liberalistisen ihmiskuvansa takia, vaikka yhteisö sinällään näytteleekin hänen ajattelussaan tärkeää roolia. Päädyn lokeroimaan Stallmanin lopulta digitaaliseksi anarkistiksi.

Olen tavannut tämän myyttisen hahmon kolme kertaa. Kiinnostavin oli ensimmäinen tapaaminen: Stallman oli kaatunut Vaasassa jäisellä lentokentällä ja katkaissut kätensä. Pidimme hänelle Teren kanssa seuraa kun ambulanssi kuljetti hänet Helsinkiin leikattavaksi. Myöhemmin Tere ehdotti Stallmanin filosofiaa graduni aiheeksi ja ystävällisesti myös ohjasi sen.

Gradun tiivistelmä:

Richard Stallmanin tekijänoikeuskritiikin yhteiskuntafilosofinen analyysi

Käsittelen työssäni Richard Stallmanin vapaiden ohjelmistojen filosofiaa ja siihen sisältyvää tekijänoikeuskritiikkiä. Analyysin taustana ovat tekijänoikeuden perustasta esitetyt teoriat ja liberalistinen yhteiskuntafilosofia sekä kommunitaristien siihen kohdistama kritiikki.Tekijänoikeuden oikeutusta koskevat kolme keskeistä teoriaa ovat työteoria, persoonallisuusteoria ja utilitaristinen teoria. John Locken luonnonoikeusfilosofiaan nojaavassa työteoriassa katsotaan, että jostakin resurssista tulee tekijänsä omaisuutta, kun siihen sekoittuu tekijän työpanos. Persoonallisuusteoria perustuu Immanuel Kantin ja G. W. F. Hegelin näkemykseen omaisuudesta osana henkilön persoonallisuutta, jonka vapautta on suojattava. Utilitaristinen teoria katsoo tekijänoikeuden olevan perusteltua siihen liittyvän kannustimen vuoksi: enemmän teoksia syntyy, mikäli niiden tekijöille annetaan teokseen erityinen yksinoikeus.

Stallman kyseenalaistaa tietokoneohjelmiin saatavan tekijänoikeuden oikeutuksen viittaamalla käyttäjien oikeuksiin. Stallmanin mukaan tietokoneohjelman käyttäjälle kuuluvat neljä vapautta: 1) vapaus käyttää ohjelmaa rajoituksetta, 2) vapaus muuttaa ohjelmaa tarpeiden mukaan, 3) vapaus levittää ohjelmaa muille, 4) vapaus parannella ohjelmaa ja jakaa se muiden kanssa. Näitä vapauksia Stallman perustelee viittaamalla yhteisöön. Hän ottaa moraalifilosofiseksi lähtökohdaksi vasta­vuoroisuuden periaatteen, jonka mukaan yhteisön jäsenten tulee auttaa toinen toisiaan esimerkiksi jakamalla tietokoneohjelmia. Tekijänoikeuden asettamat rajoitukset ovat esteitä tämäntyyppiselle solidaarisuudelle ja yhteisössä sekä yhteiskunnassa vallitsevalle avunannon ilmapiirille.

Yhteiskuntafilosofiselta perusluonteeltaan Stallmanin filosofia edustaa liberalismia. Väite käyttäjien yksilöllisistä oikeuksista perustuu liberalistiseen ihmiskuvaan. Se on myös universalistinen: Stallman pitää käyttäjien oikeuksia joko luonnollisina oikeuksina tai ihmisoikeuksina. Toisaalta teoriassa on keskeisellä sijalla ajatus yhteisön eheydestä ja yhteisöllisen hyvän edistämisestä, mikä tuo siihen kommunitaristisia piirteitä. Toteuttamalla ohjelmistojen vapauden elämäntapaa yhteisö toteuttaa tietynlaista hyvän elämän politiikkaa. Teoriaa ei kuitenkaan voi kokonaisuudessaan pitää kommunitaristisena siihen sisältyvän vahvan universalismin vuoksi. Vapautta korostavan luon­teensa ja negatiivisen omaisuuskäsityksensä vuoksi osuvampi luonnehdinta Stallmanin filosofialle on digitaalinen anarkismi.

This blog has been silent for a year now. One reason for this is that I have started a second degree, this time in law (University of Turku). Studying takes a lot of my time.

However, I’m still working for the OSSI project (part-time). We study company participation in free/open source software companies. You can find our research reports on the site. Also worth mentioning is a chapter on Richard Stallman’s philosophy in the Handbook of Research on Open Source Software: Technological, Economic, and Social Perspectives that I wrote with Tere. I’m also a co-author in The Protestant ethic strikes back: Open source developers and the ethic of capitalism that appered in First Monday. We are also participating in the OSS2007 in Limerick, Ireland in June.

From now on, I might be writing less on free software and more and other topics, probably in Finnish. Those only interested in FS can follow that topic or subscribe to the corresponding feed.

Journalist Richard Poynder is publishing a series of quality interviews with key free/open culture people, including Richard Stallman (Free Software Foundation), Linus Torvalds (the Linux guy), Lawrence Lessig (Creative Commons), Michael Hart (Project Gutenberg) and others.

Go read his interview with Richard Stallman. Some issues are always repeated in all Stallman interviews, so some of you may want to skip the usual talk about MIT, Symbolics, GNU and Open Source Initiative, but what I found interesting and novel here are his views on non-functional works.

Stallman is known to demand freedom for all software use, commercial or non-commercial. With works of art, he seems to have a slightly different opinion:

However, for some works of authorship and art, the issues are different. Music, for instance, is generally not a functional work, it is in the category of artistic and entertainment works. As far as this category is concerned I believe people should always have the freedom to non-commercially redistribute exact copies of the entire work. That is the minimum freedom that everyone must have for those kinds of works. (Emphasis added.)

This seems like he’s adjusted some of his views. Does Stallman now think that authors and publishers do have a moral right to their music, and therefore commercial distribution can be restricted to rights’ holders?

Stallman as although seen programs and literary works as different, requiring different definition of freedom. This is reflected in the GNU Free Documentation License that allows non-modifiable parts in documentation. Stallman believes in a kind of authorship that doesn’t exist in computer programs but exists in works of art, essays and scientific texts:

However, when it comes to scientific papers I don’t think people should have the freedom to publish modified versions; modified versions of someone else’s scientific article are not a contribution to society.

There is a controversy in the Debian project over the definition of freedom in literary works. The GNU Free Documentation License is seen as non-free by many developers (see draft position statement). The issue was cleared a bit in the General Resolution of February 2006 that decided that “GFDL-licensed works without unmodifiable sections are free”. But there is still a disagreement about what freedom means for different kinds of works. Debian still does not accept any work that prohibits commercial distribution or modification.

I look forward to reading more interviews from Richard Poynder. Please note he is asking for donations. I haven’t made a Paypal donation before, but this time I felt like giving a few euros for such quality work.

grex replied to my previous post:

Interestingly enough the Creative Commons people try to have licenses translated and valid in each of the countries. I really don’t know how this can (and if it will) cause problems some time in the future… Maybe the reason for this different strategies is because of the different origin of the main members of these communities (Stallman as a programmer and Lessig et al. as lawyers).

Taking a look at some of the international CC licenses, it seems careful work has been done in adapting the license to the local jurisdiction but I believe that just translating/localizing the license risks creating loop holes that didn’t exist in the original. Moral rights could be one. I see moral rights more as a potential loophole could could be used by the copyright holder to prevent some use of the software than a problem of protection.

Take Zynaddsubfx for instance. The author has licensed his program under the GPL but has an extra wish: “Please don’t use this program to make music that is against God and Jesus Christ. Realize that the only way to the Salvation is Jesus Christ. Please don’t lose this chance and don’t make others to lose it!”

What if somebody took Zynaddsubfx and turned it into a (GPL-licensed) program called Satanic Synthesizer that was designed to create death metal type of music? Would this be a breach of the original author’s moral rights? Could the author sue based on his moral rights, although there was no GPL infringement?

Lessig has admitted that “In many jurisdictions that protect moral rights, you can’t just automatically give away the moral right, without knowing something about how, or in what context, the work is to be used. For those jurisdictions then, a Creative Commons-like mechanism just wouldn’t work.” He goes on saying that CC wasn’t created for these jurisdictions.

With regard to Stallman vs. Lessig I think it is more about their ideological background. Lessig seems to be constitutionalist whose argument is based on the idea of individuals’ rights, freedom of speech etc. while Stallman is more a communitarianian/anarchist type for whom voluntary co-operation and non-hierarchical society are primary goals.