Eräitä huomioita

Internettiläisestä elokuvasta

Posted in General by Niklas Vainio on the August 23rd, 2007. Tags: , , , , , , , , ,

Olin pari viikkoa sitten tapahtuneessa Ropeconissa seinälehti ConTextin vapaaehtoistoimittajana. Haastattelin Tuotantoyhtiö Energian Timo Vuorensolaa. Energia kehittelee mielenkiintoista yhteisöllisen elokuvantuotannon alustaa nettiin. Vuorensola visioi valtionrajojen muuttuvan merkityksettömiksi internettiläisen elokuvantuotannon myötä. Juttu alla.

Muut ConText-juttuni:

* * * * *

Timo VuorensolaInternettiläistä elokuvaa kuun kamaralta

Ropeconissa on esillä Tuotantoyhtiö Energian seuraava elokuvaprojekti, Rautataivas. Energia tunnetaan ennestään maailmanmainetta saavuttaneesta scifiparodia Star Wreckistä. Keskustelimme ohjaaja Timo Vuorensolan kanssa Rautataivaan tuotantonäkymistä.

Mikä on Rautataivas?

Rautataivas on seuraava elokuvamme, jonka käsikirjoittaa Johanna Sinisalo ja sen tuottavat Energia ja Jadesoturin tuottaneet Blind Spot Pictures ja Petri Jokiranta. Kyseessä on äärimmäisen synkkäsävyinen tieteiskomedia Tohtori Outolemmen innoittamana. Elokuvan tunnuksena on: “Vuonna 1945 natsit lähtivät kuuhun, vuonna 2018 ne tulevat takaisin.”

– Elokuvaa varten haluamme kehittää yhteisöllisen elokuvanteon nettipalvelua. Palvelu ei ole pelkästään meidän tuotannoillemme vaan siellä kuka tahansa voi aloittaa oman tuotantonsa tai kantaa kortensa kekoon muiden tuotannoissa.

Mitä yhteisöllinen elokuvanteko on käytännössä?

– Käytännössä se on joukkovoimaa ja yhteisön valjastamista. Sitä että ihmiset osallistuvat tekemällä sitä, missä ovat hyviä. Kehittely-ympäristössä on tarjolla tiettyjä tehtäviä, joihin ihmiset voivat osallistua.

– Kehittely-ympäristöä voi verrata nettifoorumeihin, mutta siellä olisi erilaisia työkaluja: wiki, leikkaus-, sketsaus- ja muita käytännön työkaluja. Kuvauksia lukuunottamatta elokuvan pystyisi periaatteessa tekemään täysin netissä.

– Firmamme Star Wreck Studios kehittää ympäristöä. Meillä on mukana muutama ulkomaalainen web 2.0 -asiantuntija ja firmakontakteja. Toivomme saavamme jotain valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Kaikki riippuu rahoituksesta. Isompaa sijoitusrahoitusta meillä ei vielä ole.

Eli fanit tekevät ja te myytte?

– Käytännössä. Tosin ne, jotka osallistuvat tuotantojen tekemiseen, ovat mukana tulonjaossa.

Koska Rautataivas on valmis?

– Ei mitään käsitystä. Se on äärimmäisen varhaisessa vaiheessa.

Miten toivotte muuttavanne suomalaisen elokuvanteon kulttuuria?

– En tiedä, muuttaako tämä suomalaisen elokuvanteon kulttuuria, mutta se tekee internettiläisen elokuvan ajatuksen vahvemmaksi – internetissä tehdyissä elokuvissa valtiorajoilla ei ole enää niin paljoa merkitystä. Elokuvanteosta on tulossa aidosti globaalia ja käsitteet kuten suomalainen elokuva menettävät merkitystään.

Rautataivas-elokuvan tekijät esitelmöivät elokuvasta lauantaina klo 22 - 24 Auditoriossa.

(Kuva: ELF Vesala)

Wikipedia ja tiedon demokratisoituminen

Posted in Wikipedia, tietoyhteiskunta by Niklas Vainio on the May 17th, 2007. Tags: , ,

Olen vieraana Tuomas Enbusken radio-ohjelmassa huomenna perjantaina. Puhumme tiedon muutoksesta ja Wikipediasta.

 

Wikipedia ja tiedon demokratisoituminen

perjantaina 18.5. kello 9.06 - 9.54

Miten Wikipedia muuttaa käsitystämme tiedosta? Onko tieto nyt demokratisoitunut?

Wikipediasta on tullut maailman käytetyin tietosanakirja, mutta myös maailman nopeimpia uutisvälineitä.

Yhdysvalloissa jonkin aikaa sitten sattuneen ikävän ampumistragedian jälkeen Wikipedia päivittyi uutisista todella nopeasti. Ihmiset seurasivat eri medioita ympäri maailmaa ja päivittivät sitä reaaliaikaisesti. Ilmaiseksi!

Wikipediaa tekemään pääsee kuka tahansa, softa on yhteistä ja vapaasti siirrettävissä muihin Wiki-ympäristöihin.

Hetkinen, tämähän kuulostaa Marxilta! Vai onko tämä sittenkin liberalismia vai 1700-luvun valistusfilosofien ensyklopedismia?

Tuomas Enbusken vieraina keskustelemassa ovat tutkimusryhmän johtaja TaiK:in Medialaboratoriossa, Wikimedia-säätiön hallituksen neuvonantaja Teemu Leinonen ja tutkija Niklas Vainio.

Mukana myös Wikipediaa aktiivisesti muokkaava opiskelija Teemu Rajala.

Lähetyksen voi myös kuunnella podcastina. Kirjoitin aiheesta kolumnin viime kesänä.

Mediateollisuus kielsi numeron

Ei ehkä voi sanoa, että kansalaisvaikuttaminen on siirtynyt verkkoon, mutta voinee väittää, että vaikuttamisen piiri on laajentunut kattamaan netin asukit. Epäpoliittisiksi luullut nörtit ottavat aktiivisesti kantaa tekijänoikeuteen, digitaalisen viihteen kuluttajien oikeuksiin ja yksityisyyden suojan kapenemiseen. Uusin konflikti tällä saralla pyörii uusien DVD:n salausmenetelmien ympärillä.

Toimittaja Hannu Purola haastatteli minua tähän aihetta käsittelevään juttuun, joka ilmestyi Ilkassa tänään.

Netin aktivistit nousivat näyttävään kapinaan kontrollipyrkimyksiä vastaan

Hannu Purola / Ilkka

Internetin kansalaisaktivistien ja mediateollisuuden välinen nokittelu on johtanut kiistaan, joka näkyy myös tavalliselle netin käyttäjälle. Riita kopiosuojausavaimen julkaisusta on kärjistynyt virtuaalisodaksi.

Internetin käyttäjän on ollut viime viikkoina lähes mahdotonta välttyä törmäämästä outoon numerosarjaan. Kuvapalvelut täyttyvät numerosarjan sisältävistä kuvista, koodi tulee vastaan blogeissa ja sille on omistettu Internet-sivuja. Numerosarjaa painetaan t-paitoihin.

Koodi on hd-dvd- ja blue-ray-levyjen kopiosujauksen murtava avain. Kopiosuojaus onnistuttiin murtamaan heti sen jälkeen, kun siitä julkaistiin huhtikuussa uusi versio. Kun avain oli löydetty, se levisi hetkessä. Tästä suuttuneena mediateollisuus jyrähti tavallista ankarammin, ja avaimen levittäjiä uhataan lakituvalla. Suivaantunut aktivistien piiri on tehnyt asiasta sananvapauskysymyksen.

“Aito huoli”

Tutkija Niklas Vainio Tampereen yliopiston Hypermedialaboratoriosta sanoo, että avaimen levittämisen taustalla on aito huoli oikeuksista.

– Kyse on kansalaistottelemattomuudesta. Avaimella osoitetaan, kuinka absurdi on väite, ettei tuollaista numerosarjaa saisi levittää. Lisäksi teolla kritisoidaan teollisuuden laajenevia kontrollipyrkimyksiä.

Aiemman tutkimustiedon perusteella Vainio veikkaa, että aktiivit ovat korkeasti koulutettuja 20-35-vuotiaita miehiä länsimaista.

– Uskon, että kyse on nimenomaan kuluttajanoikeuksien, sananvapauden ja yksityisyyden suojan puolustamisesta. Nettiaktivistien keskuudessa näistä oikeuksista ollaan varsin kiinnostuneita.

Vainion mukaan mukana on myös halua provosoida ja kapinaakin, mutta epäkohtien esille nostaminen on kuitenkin tärkeämpää.

Kontrollipyrkimyksiä

Mediateollisuus yrittää suojauskeinoilla vähentää laitonta kopiointia, mutta suojaukset ovat aiheuttaneet ongelmia kuluttajien laillisille oikeuksille käyttää tuotetta. Kuluttaja-aktivistit ovat perinteisesti vihanneet kopiosuojauksia ja asiasta on käyty valtava vääntö musiikkiteollisuuden kanssa. Cd-levyjen kopiosuojaus onkin vähentynyt dramaattisesti.

Vainion mukaan mediateollisuudella on tahtoa laajempaankin kontrolliin, kuin kopioinnin estämiseen.

– Mediateollisuus on kehitellyt erilaisia verkon yli toimivia järjestelmiä, joilla valmistajat voivat seurata ja kontrolloida esimerkiksi musiikkikappaleiden käyttöä.

Vainion mukaan kamppailussa on kyse yleisesti kuluttajan oikeuksista ja yksityisyyden suojasta, ja nyt erityisesti sananvapaudesta.

Kenen netti?

Sananvapaudella perustellaan myös näyttävää strategisen sodankäynnin piirteitä saanutta virtuaalitaistelua. Avaimen levittäjät ottivat yhdeksi kanavakseen Digg.com-uutissivuston, joka on idealtaan käyttäjävetoinen.

Kun Digg.com alkoi poistaa avainta sivuiltaan, käyttäjät ottivat käytännössä palvelun panttivangikseen ja täyttivät etusivun koodilla. Käyttäjien mukaan Digg.com oli turhaan taipunut mediateollisuuden mahtikäskyille.

Lopulta Digg.comin perustajan ja nörttisankari Kevin Rosen oli taivuttava yhteisön paineen alla.

Samalla kun Internetin suurkuluttajat valtasivat yhtä kulttuurilleen merkittävimmistä kohteista, he joutuivat taisteluun myös sisällönsuojauksista vastaavan AACS:n kanssa. AACS hermostui koodin murtamisesta ja sen jakamisesta niin paljon, että on uhannut jäljittää kaikki koodin julkaisseet palvelut ja viedä lakitupaan. AACS:llä on jo ainakin puoli miljoonaa julkaisukanavaa haastettavanaan.

Suomessakin on juuri käräjöity vastaavasta tapauksesta.

– Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltiin kansalaistottelemattomuustempausta, jonka pyrkimyksenä oli herättää keskustelua dvd-levyjen css-suojauksesta, Vainio sanoo. Päätös asiassa tulee myöhemmin toukokuussa.