Eräitä huomioita

Sibeliuksen kuolemasta tuli kuluneeksi juuri 50 vuotta. Sen kunniaksi Kemppinen moittii tekijänoikeuden suoja-aikoja:

Tekijänoikeuden suoja-ajan jatkaminen vanhan 50 vuoden sijasta 70 vuoteen tekijän kuolinvuodesta oli virhe. Tietokoneohjelmissa ja koulu- ja oppimateriaalissa se on naurettava. Tosiasiassa kustantajan valvonnassa tehdyissä tietosanakirjoissa ja hakuteoksissa se on yleisön edun vastaista.

[...] Ajattelisin että tässä maailman vaiheessa Sibeliuksen musiikin leviäminen laajalle olisi se tärkein asia. Mahdolliset harmit – esimerkiksi teosten huono sovittaminen – ei tunnu kovin dramaattiselta.

Kemppinen edustaa mielestäni tässä fiksua, maltillista tekijänoikeuskantaa: hyväksyttäköön tekijän erityisoikeudet, mutta pidetään jotain rotia siinä, kuinka pitkälle ne ulottuvat. Minusta edellisen sukupolven tekosista palkitseminen olisi voinut jäädä historiaan säätyjen erioikeuksien tultua kumotuksi. Tekijänoikeuksien haltijoilla (jotka eivät siis läheskään aina ole teosten tekijöitä) on ymmärrettävä halu pitää kiinni tulonlähteistään, mutta ei välttämättä mitään kunnollisia perusteluja sille, miksi tekijä tarvitsee kannustimekseen suoja-ajan, jonka kesto on kaksi ihmisikää. Minusta suoja-aika voitaisiin ensi vaiheessa lyhentää tekijän elämän mittaiseksi. Tai jos jotain marginaalia halutaan, elämä + 10 vuotta.

Toinen vaihtoehto on edistää vapaita teoksia. Kemppinen ehdottaa perustettavaksi rahastoa, joka tukisi vapaiden teosten tekemistä. Kannatan!

Ehdotan että perustaisin kotisivun, johon halukkaat voisivat maksaa vapaaehtoisesti vähäisiä summia vapaan musiikin ja muiden tekijänoikeussuojansa menettäneiden teosten käyttämisestä. Todellisuudessa haluaisin ohjata varat yliopiston kirjastolle, mutta siinä on ylivoimaisia juridisia ongelmia.

Perustettaisiin Teostosta riippumaton rahasto, joka sitten tukisi lähinnä vähälevikkisten ääni- ja kuvatallenteiden valmistamista ja levittämistä suoraan tekijöille osoitettavalla rahalla. Myös voitaisiin tukea pipejä ja pöpejä.

Siemenrahaa tosin tarvittaisiin.

Olin pari viikkoa sitten tapahtuneessa Ropeconissa seinälehti ConTextin vapaaehtoistoimittajana. Haastattelin Tuotantoyhtiö Energian Timo Vuorensolaa. Energia kehittelee mielenkiintoista yhteisöllisen elokuvantuotannon alustaa nettiin. Vuorensola visioi valtionrajojen muuttuvan merkityksettömiksi internettiläisen elokuvantuotannon myötä. Juttu alla.

Muut ConText-juttuni:

• Mike Pohjola: kaikki roolipelit ovat poliittisia
• Verottaja haluaa Ropeconin rahat
• Ostaisitko tuotekuvaston? (kirja-arvostelu; kirjoittajan vastaus)

* * * * *

Internettiläistä elokuvaa kuun kamaralta

Ropeconissa on esillä Tuotantoyhtiö Energian seuraava elokuvaprojekti, Rautataivas. Energia tunnetaan ennestään maailmanmainetta saavuttaneesta scifiparodia Star Wreckistä. Keskustelimme ohjaaja Timo Vuorensolan kanssa Rautataivaan tuotantonäkymistä.

Mikä on Rautataivas?

– Rautataivas on seuraava elokuvamme, jonka käsikirjoittaa Johanna Sinisalo ja sen tuottavat Energia ja Jadesoturin tuottaneet Blind Spot Pictures ja Petri Jokiranta. Kyseessä on äärimmäisen synkkäsävyinen tieteiskomedia Tohtori Outolemmen innoittamana. Elokuvan tunnuksena on: “Vuonna 1945 natsit lähtivät kuuhun, vuonna 2018 ne tulevat takaisin.”

– Elokuvaa varten haluamme kehittää yhteisöllisen elokuvanteon nettipalvelua. Palvelu ei ole pelkästään meidän tuotannoillemme vaan siellä kuka tahansa voi aloittaa oman tuotantonsa tai kantaa kortensa kekoon muiden tuotannoissa.

Mitä yhteisöllinen elokuvanteko on käytännössä?

– Käytännössä se on joukkovoimaa ja yhteisön valjastamista. Sitä että ihmiset osallistuvat tekemällä sitä, missä ovat hyviä. Kehittely-ympäristössä on tarjolla tiettyjä tehtäviä, joihin ihmiset voivat osallistua.

– Kehittely-ympäristöä voi verrata nettifoorumeihin, mutta siellä olisi erilaisia työkaluja: wiki, leikkaus-, sketsaus- ja muita käytännön työkaluja. Kuvauksia lukuunottamatta elokuvan pystyisi periaatteessa tekemään täysin netissä.

– Firmamme Star Wreck Studios kehittää ympäristöä. Meillä on mukana muutama ulkomaalainen web 2.0 -asiantuntija ja firmakontakteja. Toivomme saavamme jotain valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Kaikki riippuu rahoituksesta. Isompaa sijoitusrahoitusta meillä ei vielä ole.

Eli fanit tekevät ja te myytte?

– Käytännössä. Tosin ne, jotka osallistuvat tuotantojen tekemiseen, ovat mukana tulonjaossa.

Koska Rautataivas on valmis?

– Ei mitään käsitystä. Se on äärimmäisen varhaisessa vaiheessa.

Miten toivotte muuttavanne suomalaisen elokuvanteon kulttuuria?

– En tiedä, muuttaako tämä suomalaisen elokuvanteon kulttuuria, mutta se tekee internettiläisen elokuvan ajatuksen vahvemmaksi – internetissä tehdyissä elokuvissa valtiorajoilla ei ole enää niin paljoa merkitystä. Elokuvanteosta on tulossa aidosti globaalia ja käsitteet kuten suomalainen elokuva menettävät merkitystään.

Rautataivas-elokuvan tekijät esitelmöivät elokuvasta lauantaina klo 22 - 24 Auditoriossa.

(Kuva: ELF Vesala)