Eräitä huomioita

Kai Kimppa näkyy väittelevän lauantaina Turussa otsikolla “Problems with the Justification of Intellectual Property Rights in Relation to Software and Other Digitally Distributable Media”. Väitös kuuluu tietojärjestelmätieteen alaan ja Kimppa on aiemmin suorittanut VTM-tutkinnon. Kimpan lähtökohdat näyttävät olevan varsin stallmanilaiset.

Immateriaalioikeudet kriisissä digiajalla

Perinteisten immateriaalioikeuksien perusteena ovat omistusoikeus ja velvollisuudet immateriaalisen eli aineettoman tuotteen tekijää kohtaan. VTM Kai Kimpan väitöstyössä osoitetaan, että erityisesti tekijänoikeuden ja patentin oikeutuksen perusteleminen perinteisellä tavalla on hyvin ongelmallista. Väitöstyön näkökulma tietotekniikkaan on pääosin filosofis-juridinen.

Immateriaalioikeuksien kuten tekijänoikeuksien ja patentin oikeuttaminen ei digitaalisella ajalla ole helppoa. Informaation digitalisoituminen muuttaa sen levittämisen luonnetta merkittävästi. Kun informaatio aiemmin tallennettiin analogisessa muodossa - tekstinä paperille tai vaikkapa kohoumina levyille - nyt se tallennetaan yhä enenevästi bitteinä, mediariippumattomasti. Informaation kopiointi on helppoa ja tapahtuu lähes ilman kustannuksia.

Kimpan väitöskirja osoittaa, että omistusoikeus tai velvollisuus immateriaalisen tuotteen tekijää kohtaan ovat riittämättömiä syitä immateriaalioikeuksien perusteeksi. Omistusoikeus perustuu resurssien rajallisuuteen, minkä digitalisaatio on käytännössä poistanut. Immateriaalioikeudet myös rajoittavat materiaalista omistusoikeutta, joka on klassisesti nähty perusoikeudeksi. Velvollisuus immateriaalisen tuotteen tekijää kohtaan taas on yksipuolinen argumentti, sillä sen esittäjät eivät tyypillisesti ota huomioon immateriaalisen tuotteen käyttäjiä kohtaan olevia velvoitteita.

Kimppa osoittaa myös yhteisön hyvän immateriaalioikeuksien perusteena kyseenalaiseksi. Työssä käydään yksityiskohtaisesti läpi tyypillisimmin esitetyt perusteet yhteisön hyvän vuoksi myönnettävien immateriaalioikeuksien puolesta ja todetaan niiden olevan heikolla pohjalla, sillä niiden tarpeellisuuden todistustaakka jää niitä kannattavalle osapuolelle.

Työssä pohditaan myös historiallista näkökulmaa. Kimppa toteaa lähes kaikkien yhteiskuntien rikkoneen toistensa immateriaalioikeuksia oman teollistumisensa aikana. Jostain syystä tämä oikeus ei yllä parhaillaan teollistuviin maihin asti. Nyt teollistuvat maat kuitenkin tyypillisesti rikkovat kansainvälisiä immateriaalioikeuksia joko jäämällä sopimusten ulkopuolelle tai olemalla räikeästi välittämättä niistä.

Liian pitkä ja vahva suoja

Immateriaalioikeuksien nykyiset suoja-ajat eivät Kimpan mukaan voi olla mielekkäitä, mikäli niiden tavoitteena on edistää tiedon leviämistä ja edelleenkehittämistä yhteiskunnassa. Tekijänoikeudet säilyvät yleensä 70 vuotta tekijän kuolemasta ja patentin suoja-aika on 20 vuotta. Ohjelmistojen tyypillinen käyttöikä on alle kymmenen vuotta ja muunkin median tuotosta valtaosa tehdään ensimmäisien muutaman vuoden aikana.

Myöskään inhimillisesti katsoen ei erityisesti tekijänoikeutta voida perustella. Tekijänoikeus sulkee pois vapaan käytön ja varsinkin edelleen kehittämisen käytännössä kaikkeen yksilön eliniän aikana tuotettuun immateriaaliseen. Ohjelmistojen kohdalla jo 20 vuottakin on liian pitkä aika tuotteen edelleenkehittämistä varten sen vapauduttua edes patenttisuojan alta puhumattakaan tekijänoikeudella suojatuista ohjelmistoista. Näistä syistä johtuen valtava määrä luovaa työtä jää tekemättä ja pyörää keksitään yhä uudestaan ja uudestaan.

Vaihtoehtoja nykyisille immateriaalioikeuksille

Vaihtoehtona nykykäytännölle Kai Kimpan työssä tarjotaan vapaan ja avoimen lähdekoodin kehityksestä tuttua GNU GPL tai Creative Commonsin lanseeraamaa Attribution-ShareAlike lisenssiä lähtökohdaksi, jolla kaikki immateriaalinen tulisi julkistaa. Erityinen suoja tulisi immateriaalisille töille antaa vain poikkeustapauksissa - silloin kun voidaan selvästi perustella suojan tarpeellisuus. Tällöinkin suojan tulisi olla nykyistä ajallisesti merkittävästi lyhyempi ja vahvuudeltaan selvästi heikompi.

En pääse seuraamaan, sillä olen menossa erään keskisuuren puolueen puoluekokoukseen.

FSF has published a document describing the process of GPL version 3. First draft of version 3 will be released at MIT on January 16. Second draft will be published by summer 2006 and the final draft in in the fall of 2006. The final version of the license will be published in March 2007.

The process document gives us some idea of the changes that will be proposed. The Four Freedoms will be the cornerstones of the license and any suggestions will be evaluated against these basic values.

The GPL is a global license although based on the US copyright law. Copyright laws are globally quite similar because of treaties like the Berne convention, but there are local differences: moral rights, DRM, issues from contract law, etc. Because of all these differences, it is important that there is a careful review process.

The document describes the process for participation. Our research project will contribute to the discussion.

Herkko Hietanen notes that maybe Nokia’s patent pledge is not as restrictive as I thought:

Anonymoys reader makes a good remark in his comment about the Nokias gesture.

“That is, since they are publishing the kernel source (and applications) covered under the GPL, they can’t impose additional conditions — such as keeping current on patent royalties — on the use of that code. In fact, their obligations extend beyond their announcement. If I extract code from the kernel and put it in my program, they can’t enforce patents on that either.”

GPL does that. Nokia had to make the announcement. They distribute Linux hence any of their patents must be available to use with Linux under GPL.

I just spent two days struggling with a server hardware problem. At times, the Internet society is so fragile.

Digital systems are fundamental architectural components of the information society. Therefore it is silly that we need such a strong legalistic approach. Folks on the debian-legal mailing list have spent hours and hours making interpretations on different software licenses. The interpretations are very precise and good but I hope there wasn’t such need. But we’re forced to have such conversations.

Assistant professor Lucie Guibault said that programmers should more carefully mark their copyrights in GPL programs. Otherwise the court might be confused on who is the copyright holder: the FSF, who wrote the license, or somebody else?

The article received strong criticism such as

This “lawyer” is a blithering idiot. The GPL FAQ (http://www.fsf.org/licensing/licenses/gpl-howto.html) explicitly tells you to put your own copyright notice on any GPL’d source.

Maybe the commentor is right, but how many programmers really add their copyright notices? And how many of us who modify a GPL’d program follow this requirement (2 a):

a) You must cause the modified files to carry prominent notices stating that you changed the files and the date of any change.

If Linux kernel contributors actually followed this rule, each of the 15 000 files in the kernel source would have a long changelog at the beginning of the file.

With other infrastructure, we don’t need to negotiate on whether I’m allowed to walk on a public road or what I may use may the electricity for. Free software is a wonderful thing but the forced legalism is a curse.

P.S. A nice paper on trivial software patents.

grex replied to my previous post:

Interestingly enough the Creative Commons people try to have licenses translated and valid in each of the countries. I really don’t know how this can (and if it will) cause problems some time in the future… Maybe the reason for this different strategies is because of the different origin of the main members of these communities (Stallman as a programmer and Lessig et al. as lawyers).

Taking a look at some of the international CC licenses, it seems careful work has been done in adapting the license to the local jurisdiction but I believe that just translating/localizing the license risks creating loop holes that didn’t exist in the original. Moral rights could be one. I see moral rights more as a potential loophole could could be used by the copyright holder to prevent some use of the software than a problem of protection.

Take Zynaddsubfx for instance. The author has licensed his program under the GPL but has an extra wish: “Please don’t use this program to make music that is against God and Jesus Christ. Realize that the only way to the Salvation is Jesus Christ. Please don’t lose this chance and don’t make others to lose it!”

What if somebody took Zynaddsubfx and turned it into a (GPL-licensed) program called Satanic Synthesizer that was designed to create death metal type of music? Would this be a breach of the original author’s moral rights? Could the author sue based on his moral rights, although there was no GPL infringement?

Lessig has admitted that “In many jurisdictions that protect moral rights, you can’t just automatically give away the moral right, without knowing something about how, or in what context, the work is to be used. For those jurisdictions then, a Creative Commons-like mechanism just wouldn’t work.” He goes on saying that CC wasn’t created for these jurisdictions.

With regard to Stallman vs. Lessig I think it is more about their ideological background. Lessig seems to be constitutionalist whose argument is based on the idea of individuals’ rights, freedom of speech etc. while Stallman is more a communitarianian/anarchist type for whom voluntary co-operation and non-hierarchical society are primary goals.