Eräitä huomioita

Olin pari viikkoa sitten tapahtuneessa Ropeconissa seinälehti ConTextin vapaaehtoistoimittajana. Haastattelin Tuotantoyhtiö Energian Timo Vuorensolaa. Energia kehittelee mielenkiintoista yhteisöllisen elokuvantuotannon alustaa nettiin. Vuorensola visioi valtionrajojen muuttuvan merkityksettömiksi internettiläisen elokuvantuotannon myötä. Juttu alla.

Muut ConText-juttuni:

• Mike Pohjola: kaikki roolipelit ovat poliittisia
• Verottaja haluaa Ropeconin rahat
• Ostaisitko tuotekuvaston? (kirja-arvostelu; kirjoittajan vastaus)

* * * * *

Internettiläistä elokuvaa kuun kamaralta

Ropeconissa on esillä Tuotantoyhtiö Energian seuraava elokuvaprojekti, Rautataivas. Energia tunnetaan ennestään maailmanmainetta saavuttaneesta scifiparodia Star Wreckistä. Keskustelimme ohjaaja Timo Vuorensolan kanssa Rautataivaan tuotantonäkymistä.

Mikä on Rautataivas?

– Rautataivas on seuraava elokuvamme, jonka käsikirjoittaa Johanna Sinisalo ja sen tuottavat Energia ja Jadesoturin tuottaneet Blind Spot Pictures ja Petri Jokiranta. Kyseessä on äärimmäisen synkkäsävyinen tieteiskomedia Tohtori Outolemmen innoittamana. Elokuvan tunnuksena on: “Vuonna 1945 natsit lähtivät kuuhun, vuonna 2018 ne tulevat takaisin.”

– Elokuvaa varten haluamme kehittää yhteisöllisen elokuvanteon nettipalvelua. Palvelu ei ole pelkästään meidän tuotannoillemme vaan siellä kuka tahansa voi aloittaa oman tuotantonsa tai kantaa kortensa kekoon muiden tuotannoissa.

Mitä yhteisöllinen elokuvanteko on käytännössä?

– Käytännössä se on joukkovoimaa ja yhteisön valjastamista. Sitä että ihmiset osallistuvat tekemällä sitä, missä ovat hyviä. Kehittely-ympäristössä on tarjolla tiettyjä tehtäviä, joihin ihmiset voivat osallistua.

– Kehittely-ympäristöä voi verrata nettifoorumeihin, mutta siellä olisi erilaisia työkaluja: wiki, leikkaus-, sketsaus- ja muita käytännön työkaluja. Kuvauksia lukuunottamatta elokuvan pystyisi periaatteessa tekemään täysin netissä.

– Firmamme Star Wreck Studios kehittää ympäristöä. Meillä on mukana muutama ulkomaalainen web 2.0 -asiantuntija ja firmakontakteja. Toivomme saavamme jotain valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Kaikki riippuu rahoituksesta. Isompaa sijoitusrahoitusta meillä ei vielä ole.

Eli fanit tekevät ja te myytte?

– Käytännössä. Tosin ne, jotka osallistuvat tuotantojen tekemiseen, ovat mukana tulonjaossa.

Koska Rautataivas on valmis?

– Ei mitään käsitystä. Se on äärimmäisen varhaisessa vaiheessa.

Miten toivotte muuttavanne suomalaisen elokuvanteon kulttuuria?

– En tiedä, muuttaako tämä suomalaisen elokuvanteon kulttuuria, mutta se tekee internettiläisen elokuvan ajatuksen vahvemmaksi – internetissä tehdyissä elokuvissa valtiorajoilla ei ole enää niin paljoa merkitystä. Elokuvanteosta on tulossa aidosti globaalia ja käsitteet kuten suomalainen elokuva menettävät merkitystään.

Rautataivas-elokuvan tekijät esitelmöivät elokuvasta lauantaina klo 22 - 24 Auditoriossa.

(Kuva: ELF Vesala)

Kai Kimppa näkyy väittelevän lauantaina Turussa otsikolla “Problems with the Justification of Intellectual Property Rights in Relation to Software and Other Digitally Distributable Media”. Väitös kuuluu tietojärjestelmätieteen alaan ja Kimppa on aiemmin suorittanut VTM-tutkinnon. Kimpan lähtökohdat näyttävät olevan varsin stallmanilaiset.

Immateriaalioikeudet kriisissä digiajalla

Perinteisten immateriaalioikeuksien perusteena ovat omistusoikeus ja velvollisuudet immateriaalisen eli aineettoman tuotteen tekijää kohtaan. VTM Kai Kimpan väitöstyössä osoitetaan, että erityisesti tekijänoikeuden ja patentin oikeutuksen perusteleminen perinteisellä tavalla on hyvin ongelmallista. Väitöstyön näkökulma tietotekniikkaan on pääosin filosofis-juridinen.

Immateriaalioikeuksien kuten tekijänoikeuksien ja patentin oikeuttaminen ei digitaalisella ajalla ole helppoa. Informaation digitalisoituminen muuttaa sen levittämisen luonnetta merkittävästi. Kun informaatio aiemmin tallennettiin analogisessa muodossa - tekstinä paperille tai vaikkapa kohoumina levyille - nyt se tallennetaan yhä enenevästi bitteinä, mediariippumattomasti. Informaation kopiointi on helppoa ja tapahtuu lähes ilman kustannuksia.

Kimpan väitöskirja osoittaa, että omistusoikeus tai velvollisuus immateriaalisen tuotteen tekijää kohtaan ovat riittämättömiä syitä immateriaalioikeuksien perusteeksi. Omistusoikeus perustuu resurssien rajallisuuteen, minkä digitalisaatio on käytännössä poistanut. Immateriaalioikeudet myös rajoittavat materiaalista omistusoikeutta, joka on klassisesti nähty perusoikeudeksi. Velvollisuus immateriaalisen tuotteen tekijää kohtaan taas on yksipuolinen argumentti, sillä sen esittäjät eivät tyypillisesti ota huomioon immateriaalisen tuotteen käyttäjiä kohtaan olevia velvoitteita.

Kimppa osoittaa myös yhteisön hyvän immateriaalioikeuksien perusteena kyseenalaiseksi. Työssä käydään yksityiskohtaisesti läpi tyypillisimmin esitetyt perusteet yhteisön hyvän vuoksi myönnettävien immateriaalioikeuksien puolesta ja todetaan niiden olevan heikolla pohjalla, sillä niiden tarpeellisuuden todistustaakka jää niitä kannattavalle osapuolelle.

Työssä pohditaan myös historiallista näkökulmaa. Kimppa toteaa lähes kaikkien yhteiskuntien rikkoneen toistensa immateriaalioikeuksia oman teollistumisensa aikana. Jostain syystä tämä oikeus ei yllä parhaillaan teollistuviin maihin asti. Nyt teollistuvat maat kuitenkin tyypillisesti rikkovat kansainvälisiä immateriaalioikeuksia joko jäämällä sopimusten ulkopuolelle tai olemalla räikeästi välittämättä niistä.

Liian pitkä ja vahva suoja

Immateriaalioikeuksien nykyiset suoja-ajat eivät Kimpan mukaan voi olla mielekkäitä, mikäli niiden tavoitteena on edistää tiedon leviämistä ja edelleenkehittämistä yhteiskunnassa. Tekijänoikeudet säilyvät yleensä 70 vuotta tekijän kuolemasta ja patentin suoja-aika on 20 vuotta. Ohjelmistojen tyypillinen käyttöikä on alle kymmenen vuotta ja muunkin median tuotosta valtaosa tehdään ensimmäisien muutaman vuoden aikana.

Myöskään inhimillisesti katsoen ei erityisesti tekijänoikeutta voida perustella. Tekijänoikeus sulkee pois vapaan käytön ja varsinkin edelleen kehittämisen käytännössä kaikkeen yksilön eliniän aikana tuotettuun immateriaaliseen. Ohjelmistojen kohdalla jo 20 vuottakin on liian pitkä aika tuotteen edelleenkehittämistä varten sen vapauduttua edes patenttisuojan alta puhumattakaan tekijänoikeudella suojatuista ohjelmistoista. Näistä syistä johtuen valtava määrä luovaa työtä jää tekemättä ja pyörää keksitään yhä uudestaan ja uudestaan.

Vaihtoehtoja nykyisille immateriaalioikeuksille

Vaihtoehtona nykykäytännölle Kai Kimpan työssä tarjotaan vapaan ja avoimen lähdekoodin kehityksestä tuttua GNU GPL tai Creative Commonsin lanseeraamaa Attribution-ShareAlike lisenssiä lähtökohdaksi, jolla kaikki immateriaalinen tulisi julkistaa. Erityinen suoja tulisi immateriaalisille töille antaa vain poikkeustapauksissa - silloin kun voidaan selvästi perustella suojan tarpeellisuus. Tällöinkin suojan tulisi olla nykyistä ajallisesti merkittävästi lyhyempi ja vahvuudeltaan selvästi heikompi.

En pääse seuraamaan, sillä olen menossa erään keskisuuren puolueen puoluekokoukseen.

I just listened to the first show on the net radio Radio Free Finland. One of the two guests in the show was Herkko Hietanen, an IP scholar and one of the founders of Electronic Frontier Finland. They talked about Creative Commons, software patents, p2p and the case Lehtovaara. All the shows will be archived on the web site.

Bit nervous, some tech problems but otherwise very fine first show!

From the Creative Commons blog:

A new book by author Phillipe Aigrain - “Cause commune : l’information entre bien commun et propriété” (or, in English, “Common Cause: Information Between Commons and Property”) has been released online in French under a Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivatives license. Selected extracts in English are also available online. Editions Fayard may be one of the first major mainstream French-speaking publishers to facilitate Creative Commons licenses. Let’s hope it serves as an example to open up more French-speaking (and other) content by mainstream publishers for freedom of use.

The book looks like an interesting foray into the politics of the “information age”. I wish somebody will translate it. Unfortunately, translations are forbidden by the license.

grex replied to my previous post:

Interestingly enough the Creative Commons people try to have licenses translated and valid in each of the countries. I really don’t know how this can (and if it will) cause problems some time in the future… Maybe the reason for this different strategies is because of the different origin of the main members of these communities (Stallman as a programmer and Lessig et al. as lawyers).

Taking a look at some of the international CC licenses, it seems careful work has been done in adapting the license to the local jurisdiction but I believe that just translating/localizing the license risks creating loop holes that didn’t exist in the original. Moral rights could be one. I see moral rights more as a potential loophole could could be used by the copyright holder to prevent some use of the software than a problem of protection.

Take Zynaddsubfx for instance. The author has licensed his program under the GPL but has an extra wish: “Please don’t use this program to make music that is against God and Jesus Christ. Realize that the only way to the Salvation is Jesus Christ. Please don’t lose this chance and don’t make others to lose it!”

What if somebody took Zynaddsubfx and turned it into a (GPL-licensed) program called Satanic Synthesizer that was designed to create death metal type of music? Would this be a breach of the original author’s moral rights? Could the author sue based on his moral rights, although there was no GPL infringement?

Lessig has admitted that “In many jurisdictions that protect moral rights, you can’t just automatically give away the moral right, without knowing something about how, or in what context, the work is to be used. For those jurisdictions then, a Creative Commons-like mechanism just wouldn’t work.” He goes on saying that CC wasn’t created for these jurisdictions.

With regard to Stallman vs. Lessig I think it is more about their ideological background. Lessig seems to be constitutionalist whose argument is based on the idea of individuals’ rights, freedom of speech etc. while Stallman is more a communitarianian/anarchist type for whom voluntary co-operation and non-hierarchical society are primary goals.